Erilaiset kavatustyylit

Laiminlyövä kasvatustyyli

Laiminlyöväkasvatustyyli tarkoittaa sitä, että vanhempi ei jostakin syystä jaksa ottaa vastuuta vanhempana. Vanhempi ei esimerkiksi pysty huolehtimaan lapsen perustarpeista, ei opeta lapselle mikä on oikein ja väärin tai ei osoita lapselleen iloa ja rakkautta. Vanhempi voi olla poissaoleva, epäjohdonmukainen, arvaamaton tai jopa pelottava. On selvää, että tällainen kasvuympäristö ei tue lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Lapsi voi kokea itsensä arvottomaksi ja huonoksi ja hakea helpotusta jostain muualta kuin kodistaan tai vanhemmiltaan. Haitallisimmissa tapauksissa ne ovat alkoholi, huumeet ja jengit. Vanhemman puutteelliselle vanhemmuudelle voi olla monenlaisia syitä, esim. omat menneisyyden tai nykyiset ongelmat, jotka sitovat vanhemman energian, jotka ovat mm. päihderiippuvuus,parisuhteen ongelmat yms.

Hemmotteleva, lapsijohtoinen

Tämä kasvatustyyli tarkoittaa sitä että lapsi on perheen pomo, joka sanelee tekemiset. Lapsi saa toimia haluamalla tavallaan ja lapsen vanhemmat eivat esitä vaatimuksia, vaan toiveita, ehdotuksia ja kysymyksiä.

Vanhemmat voivat päätyä tällaiseen kasvatustapaan halutessaan kuunnella lastaan, arvostaa häntä ja antaa hänelle mahdollisuuden toteuttaa itseään.

Tällainen toiseen ääripäähän menevä kasvatustyyli tuo kuitenkin nykytiedon valossa lapselle ongelmia.Vapaa kasvatus näyttäytyy lapsen silmin välinpitämättömyytenä ja laiminlyöntinä. Lapsi jää yksin päättämään liian suurista asioista: milloin menen nukkumaan, mitä syön, lähteekö perhe kauppaan ja kuinka käyttäydyn.



Tässä kasvatustyylissä lapsi ei saa osakseen vanhempiensa elämänkokemukseen pohjautuvaa turvallista opastusta, ohjausta ja rajoja, aikuisen vastuunottoa. Lapsi joutuu yksin yrityksen ja erehdyksen kautta kokeilemaan mitä kotona ja kodin ulkopuolisessa maailmassa sallitaan ja edellytetään. Lapsi saatetaan kodin ulkopuolella leimata huonotapaiseksi. Hän ei ehkä osaa hoitaa velvollisuuksiaan. Hänen voi olla vaikea tulla muiden kanssa toimeen: jakaminen, odottaminen ja muiden huomioon ottaminen on mahdotonta.  

Komenteleva, aikuisjohtoinen kasvatustyyli

Aikuisen sana on ehdoton laki eikä lapselle ole mitään oikeutta sanoa sitä vastaan. Lapsen kanssa ei keskustella, neuvotella tai sovita asioista, vaan lapsen on toteltava aikuisen sanaa. Sääntöjä tai kieltoja ei selitetä tai perustella. Lapsella ei ole oikeutta osoittaa pettymyksen tai kiukun tunteitaan. Kuri on ankara ja sitä ehkä ylläpidetään rangaistuksilla.

Lapsi ei kuitenkaan saa kotonaan kehittää mielipiteidensä ilmaisutaitoa, neuvottelutaitoa tai kykyä ratkaista itsenäisesti ongelmiaan. Lapsi voi kokea, että vanhemmat eivät rakasta häntä kuin kilttinä, ja lapsen omanarvontunne voi muodostua heikoksi. Lapsi voi myöhemmin elämässään suhtautua toisiin ihmisiin varauksellisesti.

Pahimmillaan tällaiseen kasvatustyyliin sisältyy ruumiillista kuritusta ja lapsen nöyryyttämistä. Tämä aiheuttaa lapsessa pelkoa, vihaa ja ahdistusta ja voi johtaa väkivaltaiseen käyttäytymiseen myöhemmin.


Ohjaava, vuorovaikutteinen, lapsilähtöinen kasvatustyyli

Nykytietämyksen valossa tämä on äskeisistä kasvatustyyleistä lapsen kannalta paras. Kasvatus on lapsilähtöistä, mutta ei lapsijohtoista. Aikuinen on perillä lapsen kehityksestä ja ottaa sen huomioon asettaessaan lapselle odotuksia ja rajoituksia.

Aikuinen asettaa lapselle ikäkauteen sopivia rajoja ja vaatimuksia ja valvoo, että niiden mukaan toimitaan. Hän kuitenkin myös selittää käyttäytymistään ja perustelee asettamiaan sääntöjä. Vanhempi myöntää, kun hän erehtyy ja osaa pyytää anteeksi.

Lapsi voi luottaa vanhempiinsa ja heidän antamaansa suojaan ja rakkauteen. Suhde perustuu vastavuoroiseen kunnioittamiseen. Lapsi saa vanhemmiltaan kannustusta ja myönteistä palautetta, kun on niiden aika, ja lohdutusta ja myötätuntoa, kun niihin on tarvetta. Vanhempi osoittaa lapselleen hellyyttä sanoilla ja teoilla sekä aitoa kiinnostusta lapsen tekemisiin. Vanhempi toimii johdonmukaisesti ja oikeudenmukaisesti.

Curling vanhemmuus

Curling-vanhemmuus tarkoittaa sitä, vanhemmat haluavat raivata jokaisen pettymyksen lapsen tieltä, mutta tekevät samalla tälle karhunpalveluksen. Lasten elämä on kuin sileää curling-rataa, elo suojaisa kuin munankeltuaisella. Curling-lapsista kasvaa röyhkeitä aikuisia, jotka eivät kestä vastoinkäymisiä.

Lapsilähtöisyys ei siis tarkoita, ettei lasta samalla tietoisesti kasvatettaisi. Oppiakseen yhteisön jäseneksi lapsi tarvitsee muun muassa tapa-, normi- ja moraalikasvatusta. Lapsi ei voi tietää, mitä hän ei vielä tiedä tai osaa

 
Omakohtaista

Kotikasvatuksessani minulle tuli heti mieleen lapsilähtöinen kasvatustyyli koska minulla on ollut selviä rajoja jotka ovat minulle perusteltuja. Olen saanut myös kiinnostusta tekemisistäni, kannustusta ja hellyyttä.


Lapsen huolto ja tapaamisoikeus

Oletetaan että perhe on eronnut mikä on sinänsä tavallista yhteiskunnassa. Perheen lapset asuvat joka toinen viikko äidillä ja joka toinen viikko isällänsä. (jos on mahdollista)   Tai lapset asuvat esimerkiksi äidillään ja näkevät isäänsä viikonloppuisin. Lasten tulisi saada silti tasapainoinen kasvatus vaikka vanhemmat ovat eronneet. Vanhempien pitäisi lastenkannalta asua samassa kaupungissa että tasapainoinen kasvatus onnistuisi. Kaikki suunnitelmat eivät aina mene niinkuin pitäisi mutta asialla ei voida aina tehdä mitään.


Kasvatustietoisuus

Tämä käsite ei ollut kyllä tuttu ennestään mutta kotonani meitä ymmärretään ja otetaan kaikki huomioon yksilöinä joilla on omat mietteet ja kiinnostukset.

Kaikki eivät ajattele näin vaan oletetaan että jokainen osaa jonkun asian heti. Ihmiset pitää ottaa enemmän yksilöinä ja kunnioittaa miten uudet asiat opitaan ja kuinka nopeasti.

Hyvä auktoriteetti:

Hyvässä auktoriteetissa otetaan toiset huomioon ja osataan kuunnella. Pitää osata ottaa toisten mielipiteitä huomioon ja  tehdä päätöksenteko yhdessä. Hyvässä auktoriteetissä pitää osata ratkoa ongelmat rakentavasti keskustellen. Ei mollaa toista turhista asioista.
Osaa ottaa asiat positiivisesti ja osaa olla keskittynyt.